
|
Sieppari on Kultti ry:n jäsenlehti
PÄÄKIRJOITUS
Afrikka ei ole enää niin tuntematon kuin lapsuudessani, jolloin pelasin suosittua Afrikan tähti -lautapeliä tai luin kesälomalla jännittäviä Tarzankirjoja. Samoista lähtökohdista on peräisin monien mielikuva Afrikasta. Se oli viidakkoa tai loputonta autiomaata, merirosvoja tai kovaäänisiä villejä tanssimassa lannevaatteissaan ja uhkaavasti keihäitä heilutellen. Se oli jylhiä vesiputouksia ja timanttikaivoksia sekä seikkailijoiden jalokiviä pursuavia reppuja että valkoisten metsästäjien safarien saaliita. Afrikan manner on ollut kolonialististen pyrkimysten temmellyskenttä ja valtava runsaudensarvi, jota teollistuneet maat ovat surutta hyödyntäneet. Nykyisinkin mantereen pirstouduttua pieniin ja isoihin itsenäisiin valtioihin luonnonvarat, ennen muuta öljy, kiinnostavat lännen ja idän teollisuusjättejä.
Toisaalta Afrikka on nähty ongelmana, johon on etsittävä ratkaisuja. Lukuisat lähetystyöntekijät Suomestakin lähtivät pitämään kouluja tai huolehtimaan terveydenhoidosta. Monet asiantuntijat päätyivät kansainvälisiin tehtäviin mm. Itä- tai Etelä-Afrikkaan. Mutta matkailu on tuonut Afrikan lähemmäs pientä ihmistä. Nykyisin ei ole enää kovinkaan kummallista matkustaa repputuristina Afrikassa. Huolimatta monista sodista ja luonnonkatastrofeista maanosassa on monta turvallista matkailumaata. Ja siellä käyneet ovat kertoneet, että parasta Afrikassa ovat ihmiset.
Mikä on afrikkalaista kirjallisuutta? Olemme rajanneet katsauksemme kirjailijat pääasiassa alkuperäisiin tai syntyperäisiin afrikkalaisiin. Valikoima on monipuolinen, ja kuten yllä mainitussa lautapelissä, käymme Tangerista Kapkaupunkiin. Eeva-Liisa Bahnaan johdattelee lyhyessä historiikissaan pyramidien juurelle ja kertovan perinteen äärelle. Tämä kertomaperinne jatkuu myös Wilson Kirwan haastattelussa. Kirwaa voisi luonnehtia kansainvälisyyskasvatuksen lähettilääksi. Hänen tarinansa osoittaa, että maahanmuuttajilla on taitoja, joita on ymmärrettävä vaalia ja tuoda esiin. Vaikka kesään kuuluukin kevyempi lukemisto ja dekkarit, kannattaa muistaa valita jokin uusi tuttava afrikkalaisten kirjailijoiden teosten joukosta.
Suomalaisten suuri suosikki Mika Waltari saa syntymänsä satavuotisjuhlan kunniaksi aloittaa tämänkertaisen Siepparin. Seija Viitaniemen artikkelissa kerrataan Waltarin uran vaiheita ja valotetaan hänen teostensa teologisten pohdintojen taustaa. Monien sukupolvien käsissään kuluttama Aiotko kirjailijaksi? –opas on Merja Salo-Penttilän arvioitavana. Juhlavuoden ansiosta monista vanhoista teoksista on myynnissä uusintapainoksia. Eija Nissisen leikkimielisessä haastattelussa juttelevat MW ja kirjoittajaminä. Tutut kirjalliset hahmot vilahtavat siinä. ERSin jäsenet ja Siepparin lukijat ovat avustaneet kirjoituksin lehteämme. Emme tulisi toimeen ilman teitä, lämpimät kiitokset!
Ritva Viiri
-------------------------------------------------------------------- Toimitusneuvoston vastaava Seija Viitaniemi Vastaava päätoimittaja Ritva Viiri Toimitussihteeri Eeva-Liisa Bahnaan Toimittaja Merja Salo-Penttilä Taitto Eeva-Liisa Bahnaan |




|
Vuosi 2000 |
|
Vuosi 2002 |
|
Vuosi 2003 |
|
Vuosi 2004 |
|
Vuosi 2005 Lue lisää klikkaamalla kuvaa!
|
|
Vuosi 2006 Lue lisää klikkaamalla kuvaa!
|
|
Vuosi 2007 Lue lisää klikkaamalla kuvaa!
|

